Viewing entries tagged
hoitotahto

Comment

6 asiaa, joilla vaikuttaa kotihoitoon - Omaisten checklist

kotihoito

Tarvitseeko omaisesi päivittäistä apua arjessaan? Huomioi nämä asiat:

1) Hanki lupa omaisesi asioiden hoitamiseen

Jos omaisellasi on vielä oikeudellista toimintakykyä, pyydä häntä tekemään edunvalvontavaltuutus. Se on lupa viranomaisia varten, jolla voit todistaa olevasi oikeutettu saamaan tietoja läheisestäsi ja myös hoitamaan hänen asioitaan. Jos tätä kirjallista lupaa ei ole, päätöksentekokyvyn mennessä läheisesi asioista päättää viranomainen. Ei suinkaan läheisin ihminen. (Huom: Tämä koskee myös aviopuolisoita!)

Lue lisää edunvalvontavaltuutuksesta. 

2) Selvitä omaisesi lähellä toimivien yksityisten kotihoitopalvelujen tarjoajat

Kunnallinen kotihoito on ruuhkautunut, koska se mielletään ensisijaisena vaihtoehtona kotipalveluja hankittaessa. Tämän tulisi kuitenkin olla ensisijainen vain niille, keneltä läheisten tukiverkosto puuttuu täysin.

Pienet, sydämellään hoitotyötä tekevien hoitajien kotihoitoyritykset palvelevat joustavasti ja juuri niissä tarpeissa mitä asiakkaalla on. Tähän ei kunnallinen kotihoito taivu. Ei vaikka kuinka toivoisitte. Yksityisellä maksat siitä mitä saat. Kunnallisessa kotihoidossa maksat tietyn laskukaavan mukaan. 

Yksityisen tekemät vähemmät käyntikerrat saattavat olla huomattavasti vaikuttavampia, kuin kolme kertaa päivässä tapahtuvat piipahduskäynnit. Silloin eivät kustannuksetkaan välttämättä muutu. Kotihoidossa maksut määräytyvät tulojen mukaan, yksityisellä ajan mukaan.

Kannattaa siis ehdottomasti tutkia yksityisiä vaihtoehtoja kunnallisen sijaan! Siten myös vapautuu paikkoja niille, keneltä omaisverkosto puuttuu ja hoitajille vapautuu enemmän aikaa olla juuri heidän tukenaan.

3) Selvitä oletko oikeutettu omaisesi tietoihin

Onko sinut merkitty asiakas- tai potilastietoihin tietojen saajaksi? Onko tiedossa kenelle soitetaan jos jotain sattuu? Onko omaisesi antanut oikeuksia sinulle toimia sijaispäättäjänään? 

Jos oikeudellista toimintakykyä vielä on, pyydä omaistasi antamaan oikeudet tietoihinsa. Tästä pitää olla "mustaa vailkoisella", eli keskinäinen sopimuksenne ei riitä! (Huom: Koskee myös aviopuolisoita!) Jos oikeuksia ei ole, hoitohenkilöstö ei voi kertoa kaikkia asioita sinulle vaan heitä sitoo vaitiolovelvollisuus. Joissakin yksiköissä tätä valvotaan todella tarkasti, toisissa taas ollaan suurpiirteisempiä. Jotta vältytte turhalta väännöltä viranomaisten tai hoitohenkilöstön kanssa, on oikeudet oltava kirjallisena jotta pystyt joustavasti olemaan läheisesi asioissa avuksi. Jos läheiselläsi on vielä oikeudellista toimintakykyä, pystyy asian hoitamaan helposti.

4) Järjestä kotihoitajille tietoa

Kunnallisessa kotihoidossa läheistäsi saattaa hoitaa lukuisat eri hoitajat. Osa heistä käy usein, osa ehkä vain kerran. Keikkatyötä tekevillä hoitajilla saattaa olla läheisestäsi tiedossa ainoastaan nimi, osoite ja avun tarve. Esimerkiksi "aamupesut avustettuna, lääkkeet, aamupala." Kun hoitaja saapuu läheisesi luo hän ei tiedä mitään esimerkiksi kuulolaitteesta, kävelykyvystä (rollaattorilla vai ilman) elämänlaatuun liittyvistä tärkeistä asioista nyt puhumattakaan.

Siksi on äärimmäisen tärkeää järjestää tärkeimmät tiedot kotihoitajien saataville. Jos sinulla on omaisesi elämänlaatuun tai arkipäiväiseen selviytymiseen liittyvä asia kerrottavana, kotihoidon esimiehelle tai tiimin päivystyspuhelimeen soittamisesta ei ole mitään hyötyä. Ei mitään.

Jos kerrot (ensimmäistä ja ehkä jopa viimeistä kertaa) käymään tulleelle sijaishoitajalle jonkin asian, tieto ei välttämättä kulje eteenpäin. Hänellä saattaa olla listallaan toistakymmentä muuta asiakasta toiveineen. Jos tiedon ottaa vastaan tuttu vakituinen hoitaja, tieto ei välttämättä kulje seuraavassa vuorossa olevalle sijaiselle.

On äärimmäisen tärkeää, että tieto on pysyvästi siellä missä kotihoidon asiakaskin on. Vaikka väkeä ympärillä vaihtuu on tieto ja asiakas samassa paikassa. Tein pikaisen esimerkin siitä, millä tavalla tieto on hyvä olla nähtävillä. Yksinkertaista, mutta todella tehokasta viestintää:

Kotihoito sujuvaksi.png

Kirjoita lyhyesti! Vain ydinasiat nähtävissä yhdellä silmäyksellä. Laita lappu näkyvälle paikalle. Jos asia koskee pukeutumista, laita se vaatekaapin oveen. Jos se koskee ruokailua, laita jääkaapin oveen. Jos asia koskee oven lukitusta, ulos lähtemistä tai mitä tahansa erittäin tärkeää, laita lappu ulko-oven sisäpuolelle. Siitä jokainen kulkija poistuu eikä voi olla huomaamatta A4-kokoista viestiäsi.

Asiallinen viestintä otetaan varmasti hoitajien puolella vastaan ilolla, koska selkeä ja oikea tieto helpottaa heidän työtään. 

Tästä voit tulostaa itsellesi tyhjän viestipohjan

5) Selvitä vapaaehtoistyön mahdollisuudet

Auttajia on paljon, muta kuilu auttajien ja avuntarvitsijoiden välillä on harmillisen suuri. Omainen voi toimia yhdistävänä välikappaleena, toisin kuin hoitohenkilöstö joita sitoo vaitiolovelvollisuus. Ota yhteyttä omaisesi lähellä oleviin vapaaehtoistoimijoihin ja kysy apua omaisellesi. Tai itsellesi.

6) Pidä huolta itsestäsi!

Omaisen sairastamista tai haurastumista on hemmetin rankkaa seurata läheltä. Jotta voit olla hänen tukenaan, sinulla tulee olla henkisiä ja fyysisiä voimia riittävästi. Puhu jollekin! Hakeudu vertaisryhmiin, jossa muut ovat samassa tilanteessa kuin sinäkin. Kukaan ei voi ymmärtää sinua niin kuin toinen samassa liemessä oleva. Ja usko pois, teitä on paljon!

Aloita vaikka paikallisesta potilasyhdistyksestä. Jos juuri he eivät voi auttaa sinua, ainakin he osaavat neuvoa eteenpäin.


Toivottavasti näistä oli apua sinulle!

Kerro jos joku jäi mietityttämään tai jos huomasit jotain mitä listalta puuttuu!

Tiina

Comment

Comment

Kun makaat letkuissa, kuka päättää?

ben-white-194220.jpg

Perheesi seisoo sairaalassa sänkysi vierellä ja katsoo kaikkia sinuun asennettuja laitteita, piuhoja, letkuja. Jokainen läheisistäsi on järkytyksestä sekaisin ja poissa tolaltaan. Päässä risteilee ajatukset epätoivon ja luopumisentuskan välillä. Ja sinä et tiedä mitään. Eikä kukaan tiedä lähdetkö vai palaatko.

Vaikka sinun perheesi maailma on pysähtynyt, muiden ei. Arjen ja käytännön asioiden pitää pyöriä. Laskut ja maksut tulevat entiseen tapaan. Päivät kuluvat entisellä painollaan.

Kuka läheisistäsi on kykenevä ottamaan kantaa hoitolinjauksiisi? Kuka voi maksaa laskujasi? Miten yrityksesi pyörii, jos sinä et ole laittamassa nimiä papereihin? Kuinka puolisosi saa maksettua kotinne vuokran tai lainan tililtäsi? Kuka on niin vahva, että pystyy tekemään päätöksen siitä, milloin sinua ei enää elvytetä?


Jos et ole antanut kenellekään läheisellesi oikeuksia päättää puolestasi, asioistasi päättää viranomainen. Ei puolisosi, lapsesi tai kukaan muukaan läheisesi. Näin määrää Suomen lainsäädäntö.

Laki kuitenkin mahdollistaa sen, että voit itse valita pääsevätkö läheisesi helpommalla tämän kaltaisesta, yhdestä elämänsä vaikeimmasta tilanteesta. Mutta valinta on tehtävä nyt. 


Jos et tiedä kuinka toimia, voit testata asiaa vastaamalla seuraaviin kysymyksiin KYLLÄ tai EI:

-Haluatko, että läheisesi pääsevät mahdollisimman helpolla asioidesi?

-Onko sinulle väliä, kuinka sinua hoidetaan?

-Haluatko, että itsemääräämisoikeutesi toteutuu terveydentilastasi riippumatta?

-Haluatko, että läheisesi voivat hoitaa asioitasi ilman viranomaisten valvontaa?

-Haluatko, että elämänlaadustasi huolehditaan?

-Haluatko, että läheisesi saavat tietoja sinusta hoitohenkilöstöltä?


Jos vastasit kyllä: Tee edunvalvontavaltuutus ja hoitotahto. Niillä turvaat läheistesi tilanteen ja vähennät heidän taakkaansa huomattavasti. Niillä pidät asiat omissa käsissäsi, olitpa kuinka huonossa hapessa tahansa.

Jos vastasit ei:  Älä tee mitään, niin perheesi kulkee vaikeamman tien kautta. 


Comment

Comment

Luulitko sinäkin tietäväsi?

Läheisen ihmisen auttamisesta on tullut hemmetin vaikea prosessi. Auttamiseen ryhtyvällä on vastassaan sokkelo, joka on täynnä lupia, salassapitosäädöksiä, valtakirjoja, viranomaisia ja sopimuksia. Jos sokkelosta selviät, pääset tekemään hyvää työtäsi, eli hoitamaan puolisosi, vanhempasi tai muun läheisesi asioita viranomaisen valvovan silmän alla. 

Miten ihmeessä tähän on tultu? Perheenjäsenistähän on totuttu pitämään huolta sanattomalla sopimuksella, inhimillisyyteen ja hyvään tahtoon perustuen. Ei kukaan ole ennen lupalappuja kysellyt. Vuosien saatossa hyvää tarkoittavat lakimuutokset ovat vähitellen kääntyneet tavallisia, rehellisiä perheitä vastaan. Väärintekijöitä estäessä on päädytty vaikeuttamaan myös hyvän tekeminen.

Viime päivinä lööpeissä on ollut juttua perheestä, joka joutui viranomaisten syyniin ikääntyvän pariskunnan sairauksien edettyä. Lukijat ovat olleet tapauksesta tyrmistyneitä. Keskustelupalstoilla on käyty kiivasta keskustelua siitä, kuinka perhettä on viranomaisten taholta kohdeltu niin törkeästi. Viranomaisia on arvosteltu osaamattomuudesta ja inhimillisen ajattelun puutteesta. 

Minä olen ollut vuorostani tyrmistynyt siitä, kuinka vähän kansalaiset oikeasti tietävät oikeuksistaan. Lehtijutuissa ollutta perhettä on kohdeltu (lukemani perusteella) kaikkien lakien ja asetusten mukaisesti. Lukuisat muut perheet ovat joutuneet ja tulevat joutumaan samaan tilanteeseen, jos eivät nyt herää selvittelemään omia asioitaan. Suomen laki edellyttää viranomaisilta tällaisia toimia ihan meidän kaikkien kohdalla. Myös hoitohenkilöstöä velvoittavat useat lait jotka tulevat ilmi vasta, kun omaisten on myöhäistä reagoida.

No miten ihmiset eivät tiedä näistä? Miten vaikeaa voi olla oikeudellisesta ennakoinnista tiedottaminen? Jos minulta kysytään: ei ollenkaan vaikeaa. Jos viranomaisilta kysytään ei vastausta välttämättä tule. Tämä asiakokonaisuus ei nimittäin kuulu minkään tahon alaisuuteen. Kenelläkään ei ole velvollisuutta tiedottaa tai valistaa ihmisiä tästä aiheesta. 

Ihmisten pitäisi siis itse selvitellä. Sote-henkilöstö ei pysty asiassa auttamaan, koska heitä ei ole oikeudelliseen ennakointiin koulutettu. Lakimiehet tekevät valtakirjoja niille ketkä niitä osaavat pyytää ja kenellä on varaa heidän palvelujaan ostaa. Lääkärit kertovat hoitotahdosta niille, ketkä hoksaavat ottaa puheeksi. Hyvin tehtyjen asiakirjojen kokonaisuudessa on avaimet asiakkaan ja hänen asioittensa hyvään hoitoon, jonka tulisi olla koko sote-uudistuksenkin perusta. Tästä kirjoitin taannoin Helsingin Sanomien mielipide-palstalle.

Mutta ei.  Ei kuulu millekään taholle. Jokainen pitäköön huolta itsestään.

Laki eduvalvontavaltuutuksesta on tehty alunperin siksi, että tavallisissa, hyvin toimivissa perheissä voisi asioita hoitaa kevyellä tavalla raskaan edunvalvonnan sijasta. Yleisillä edunvalvojilla oli kädet täynnä työtä ja nähtiin, että väestön ikääntyminen lisää asiakkaita kiihtyvällä tahdilla. Sitä varten luotiin käytäntö, joka vähentää omaisten ja viranomaisten työtä sekä säästää kaikkien rahaa. Win-win. Ihan mahtava uudistus! Tämä loistava laki tuli voimaan jo vuonna 2007.

Ja sitten siitä ei vaan kerrottu ihmisille.  Laki on saanut odotella löytäjiänsä nyt jo kymmenen vuotta!

Onko vain ihmisten omaa tyhmyyttä LUULLA asioita tietämisen sijasta. Pitäisi olla valveutunut ja seurata valtakunnan tapahtumia ja olla ajan hermolla. Tosiasia on kuitenkin se, että kukaan joka ei ole ollut esimerkiksi kotihoidon asiakkaana, hoitajana tai asiakkaan omaisena ei voi millään tietää miten se maailma todellisuudessa pyörii. Miten edes voisi valmistautua ilman ohjausta johonkin mistä ei tiedä mitään. Jostain tietoa pitäisi saada. Oikeudellisessa ennakoinnissa on kyse nimenomaan ihmisten ohjeistamisesta ajoissa, etukäteen. Ei suinkaan rakettitieteestä.

 Tieto on lisännyt tuskaani ja jokainen aiheesta lukemani lööppi pulassa olevista perheistä turhauttaa entistä enemmän. Onkin tärkeää että jokainen suomalainen täysi-ikäinen tutustuu oikeudellisen ennakoinnin keinoihin ja siihen mihin asioihin niillä on vaikutusta ja mihin ei. Mihin sinulla ja läheiselläsi on oikeus ja mihin ei. Mitä sinä omistat ja mitä et. Lue lisää hoitotahdosta ja edunvalvontavaltuutuksesta tai tilaa omasi heti.

Kerro asiasta tuttavillesi tai jaa kirjoitustani eteenpäin. 

p.s. Etsin edelleen JOTAIN TAHOA, joka lähtisi kanssani viemään tiedotustyötä eteenpäin. Jos sinulla on antaa vinkki, ota yhteyttä

 

 

Comment

Comment

Kirjoita rakkauskirje perheellesi

Elämässä voi tulla hetki, jolloin kaikki on myöhäistä. Silloin toivot, että olisit tullut sanoneeksi ja tehneeksi asioita, mutta nyt et enää voi. Jostain syystä et vaan koskaan pystynyt ottamaan puheeksi tai tulit siirtäneeksi niitä tuonnemmaksi.

Mutta sitä hetkeä ei tullut.

Voi, et ole ainoa jonka takaraivossa kuiskii  tämä "pitäisi". Läheisen menetys tai oma vakava sairastuminen voi olla liian vaikea asia kohdattavaksi edes ajatuksen tasolla. Valitettavasti sen todennäköisyys on välttelemisestä huolimatta hyvin suuri. Me kaikki kuolemme vuorollamme.

Asioiden lykkääminen ei helpota niiden kohtaamista, kuten kaikki tiedämme. Todennäköisyys sopivan hetken löytämiselle kylläkin pienenee päivä päivältä.

Kun elämässä on tyyntä ja rauhallista tulisi pysähtyä hetkeksi katsomaan tulevaan. Miten perheeni pärjää, jos elämäni saa äkkipysäytyksen vaikka sairauskohtauksen tai auto-onnettomuuden muodossa? Jos en pystykään osallistumaan rakkaitteni arkeen, voisinko auttaa heitä jotenkin? Miten minulle käy, jos en voi päättää asioistani?

Yleensä ajatellaan vain rahaa. Miten rakkaani selviävät kaikista laskuista, jos minun tuloni jäävät pois perheen tililtä? Moni on hankkinut vakuutuksia joilla perheen toimeentuloa voidaan turvata jos kuolee tai vammautuu. Vakuutuksella on helppoa ja vaivatonta ostaa mielenrauhaa ikäviä asioita sen enempää miettimättä.

Onko raha kuitenkaan ainoa asia mitä läheisesi silloin tarvitsevat? Ei ole.

Onko raha kuitenkaan ainoa asia mitä läheisesi silloin tarvitsevat? Ei ole.

Olen tavannut lukuisia ihmisiä, kenet on yllättäen "heitetty kylmään veteen" läheisen vammauduttua tai kuoltua. Yksikään heistä ei ole sanonut tarvitsevansa rahaa selviytyäkseen.

He olivat pulassa, koska halusivat toimia oikein, mutta heillä ei ollut olemassa tarvittavia tietoja. He halusivat hoitaa läheisen asioita, mutta heillä ei ollut siihen tarvittavia oikeuksia. Heidän piti pystyä päättämään asioita läheisen puolesta, mutta eivät tienneet mitä hän olisi halunnut. He olisivat halunneet sopia asioista, mutta aikaa ei enää ollutkaan. Olisi pitänyt vielä ehtiä selvittää, kysyä, sanoa. 

Mitään noista ei voinut ostaa rahalla.

 Voit oman perheesi kohdalta miettiä, mitä heille toivot. Jos sinulla on rakkaita ihmisiä ympärilläsi, joiden haluat selviytyvän mahdollisimman vähällä kuormituksella elämänsä vaikeimmista tilanteista, kirjoita heille kaksi "rakkauskirjettä".

En puhu vain tavallisista kirjeistä, jossa kerrot rakastavasi heitä (kirjoita toki nekin!), vaan juridisista asiakirjoista. Ne ovat tärkein rakkaudentunnustus siinä hetkessä kun et ole enää voimissasi tai kertomassa ajatuksistasi heille.

Suomen lait ovat viime aikoina muuttuneet sellaisiksi, että läheisten oikeudet ovat hyvin hauraat jos perheessä joku menettää toimintakykynsä. Onneksi on olemassa kaksi asiakirjaa, joilla voit kumota nämä esteet läheistesi tieltä. Ne on kuitenkin tehtävä NYT. 

Jos ajattelet, että et vielä tarvitse niitä, olet oikeassa. Et tarvitsekaan niitä nyt, mutta läheisesi tarvitsee niitä siinä hetkessä kun on myöhäistä. 

Tee ne nyt!

Tärkeimmät rakkauskirjeet, jotka voit kirjoittaa ovat hoitotahto, hoivatahto ja edunvalvontavaltuutus. 

Kirjoitat ne itseäsi, mutta ennen kaikkea elämäsi tärkeimpiä ihmisiä varten. Koskaan ei ole liian aikaista!

Lue lisää hoitotahdosta täältä. Lisätietoa edunvalvontavaltuutuksesta löydät täältä.

Ota yhteyttä jos tarvitset apua asiakirjojen laadinnassa.

 

 

 

 

 

 

Comment