Samankaltaiset nimet ja vaikeaselkoinen lakiteksti saa monen pään pyörälle, kun puhutaan ennakoivista asiakirjoista. Harmi, sillä nämä lait on tehty meidän kaikkien hyödyksi!

Toivottavasti tämä tekstin luettuasi erotat paremmin nämä kaksi erilaista tapaa hoitaa läheisen asioita.

flowers-daisy-white-yellow-wood.jpg

Edunvalvoja:

Prosessi aloitetaan silloin kun joku tarvitsee toisen apua asioidensa hoitamiseen. Maistraatti selvittää kuka ryhtyisi asioita hoitamaan. Useimmiten tähän soveltuva henkilö löytyy perhepiiristä. Jos omaisia ei ole tai kukaan heistä ei halua asioita ottaa hoitaakseen, asiat siirtyvät yleisen edunvalvojan hoidettaviksi.
Edunvalvojan tehtäviin kuuluu vuositilin laatiminen. Kaikki tositteet ja kuitit on säilytettävä ja toimitettava vuosittain tarkastettavaksi maistraattiin. Tarkastuksesta veloitetaan maksu. 
Edunvalvoja on salassapitovelvollinen. Jos asioita hoitaa yleinen edunvalvoja lakkaa omaisten oikeudet tietojen saantiin hoidettavan henkilön asioista.

 

Edunvalvontavaltuutettu:

Prosessi aloitetaan silloin kun “kaikki on vielä hyvin”. Edunvalvontavaltakirja tehdään tulevaisuutta varten.
Voit itse valita kuka asioitasi hoitaa ja päättää puolestasi JOS jotain sattuu. Valtakirja laaditaan hyvissä ajoin, mutta se tulee voimaan vasta sitten kun tarvitset toisen apua asioiden hoitamiseen. Silloin valtuuttamasi henkilö vie valtakirjan maistraattiin vahvistettavaksi. Et siis vielä anna oikeuksia kenellekään.
Edunvalvontavaltuutetun tehtäviin ei kuulu vuositilin laatimista eikä tositteiden säilyttämistä. Kaikki perustuu keskinäiseen luottamukseen. Siksi onkin tärkeää huolella valita valtuutettunsa. 
Valtakirjassa voit määritä ketkä kaikki saavat sinua koskevia tietoja ja kenen kanssa valtuutettusi saa keskustella asioistasi. 
 

Edunvalvontavaltuutus vähentää huomattavasti läheistesi työmäärää, sekä säästää kaikilta rahaa, aikaa ja vaivaa. Suosittelen edunvalvontavaltakirjan tekemistä kaikille täysi-ikäisille. 

Comment